Samaan minipäivitykseen tulee nyt myös joulutoivomus. Se on toive siitä, että tänä jouluna Jeesus saisi todella olla juhlan aihe ja joululahja, joka otamme vastaan.

Jouluiloa ja siunausta lukijoillemme!

Hirvennahkaluut pitävät hampaat puhtaina.

Nyt olemme saaneet kunnollisen talven pakkasineen ja lumineen.

Siunattua adventinaikaa! Kuninkaamme ja Vapahtajamme saapuu!

Taidan käydä tuolla vedessä, tuumii Hani. Ajatuksesta tekoihin sekunnissa.

Muutenkin on mukavaa juosta ylös ja alas maastossa.

"Haa, tuolla puussa on orava, sinnepä siis! Ehkä kiipeän puuhun asti." Näin tuumaili Hani, mutta onneksi puuhun kiipeäminen kuitekin jäi.

Olimme Söderfjärdenissä katsomassa kurkia. Löytyi sieltä lopuksi ojakin. ;)

Harrbåda on lepipaikkani ja Hanikin tykkää olla siellä.

Hyvää viimeistä lokakuun viikkoa!

Hani-neiti ei syö vain omenoita vaan myös puolukoita. Aluksi se halusi syödä puolukoita kädestä, kun poimimme niitä. Nyt sujuu jo hyvin omatoiminenkin syöminen suoraan puolukanvarvuista.

Kävimme yhtenä päivänä hiekkakuopilla ja Hani riensi suoraan veteen. Se ei mennyt uimaan, mutta kahlasi iloisena.

Tässä tulee nyt runsaasti kuvia tytöstämme metsäretkiltä, joita olemme tehneet.

Mukavaa viikonloppua!!

Täällä metsästetään possua, leikitään sen kanssa ja lopuksi levätään vierekkäin. Hani on kova tyttö leikkimään!

Omenoita kuluu kiitettävästi ja välillä niidenkin syömisestä pitää olla taukoa. Läheltä löytyvät seuraavana syömävuorossa olevat omput.

Hani kulkee papan perässä ja osallistuu vähän kaikkeen. Pihasta Hani ei kuitenkaan lähde ilman lupaa.

Minessan konfirmaatiojuhlaa vietettiin Pakkiksella viikko sitten. Yksi pienistä vieraista halusi heti painautua Hanin turkkia vasten. <3 Hani oli koko ajan juhlissa mukana, eikä kenelläkään ollut aihetta pelkoon.

Päänlepuutustuki on löytynyt mukavasti rappusilta. ;)

Meillä koirat ovat aina saaneet olla sohvalla. Mukavaa, kun Hanikin on sinne oppinut menemään ja tulemaan viereen. Aluksihan Hani vieraili sohvalla vain öisin.

Ihanaa viikkoa kaikille!

Ps. Kuvien näkymisessä on ollut haastetta. Laitathan kommentin, jos ne eivät näy. Kiitos!

Ensimmäisenä päivänä tutustuttiin uuteen kotipihaan. Omenat maistuvat Hanille.

Metsäulkoilu on kovin mieluista.

Pihassakin on kiva leikkiä yhdessä leluilla.

Olin saanut tänne blogiin muutaman hyvin oudon kommentin ja mietinkin, laitanko tänne enää kirjoituksia. Halusin silti laittaa tiedon uudesta perheenjäsenestämme ja jakaa ilomme teidän kanssanne, jotka tätä luette. Olen muuttanut kommentointia niin, että kommentit tulevat näkyviin vasta, kun olen ne hyväksynyt. Ei ole mielestäni ok, että joku satunnainen lukija oksentaa kiroillen pahaa oloaan tällaiseen blogiin. Niille asioita varten on muita kanavia.

Rakas Doramme on taas kotona. Näin kauniisti Dora oli laitettu odottamaan meitä, kun haimme hänet Pohjolan Eläintuhkaus Petusta.

Kiitos kaikille lämpimästä myötäelämisestä suuressa surussamme. Olemme niin kiitollisia siitä, että saimme olla Doran koti. Se oli suuri lahja ja siunaus.

Rakkaan Doramme elämä maan päällä päättyi tänään. Toki tiesimme, että aika oli käymässä vähiin, mutta aina se tapahtuu liian aikaisin.

Tänään tosin oli juuri Doralle oikea aika. Sen huomasi rakkaastamme. Saimme pitää lääkäriajan varaamisen jälkeen kotona rauhallisen parituntisen, jolloin saimme kertoa vielä Doralle rakkaudesta, helliä Doraa, kiittää sitä, itkeäkin ja olla kaikki yhdessä. Dora sai myös herkkuja (liha ja makkara), koska enää ei ruokavaliolla ollut väliä. Nämä hetket olivat ihmeen siunattuja.

Hennakin sai puhelimitse kertoa Doralle rakkautensa ja kiitollisuutensa.

Lääkärissä kaikki sujui rauhallisesti ja kauniisti. Dora sai arvoisensa lähdön. Olemme kiitollisia uskolliselle eläinlääkäri Pentti Tapiolle, joka meitä taas auttoi. Nyt Dora on toimitettu tuhkattavaksi.

Näin kauniina talvipäivänä sai Dora lähteä vieläkin kauniimpaan paikkaan. Meillä on ikävä, suru ja tyhjyys, mutta sillä on onneksi nyt hyvä olla. Dora toi elämäämme uskomattoman paljon, se oli meille Jumalan lahja.

Vielä viimeinen suukko Doralta kaikille sitä rakastaneille.

Isäni sanoin: "Dora oli kaikkea, mitä sana rakkaus tarkoittaa."

Meillä oli tänään pienimuotoiset synttärijuhlat, ja sekä ihmiset että Dora saivat suut makeiksi. Kun lauloimme Doralle onnittelulaulun, se otti itsevarmasti, iloisesti ja superinnokkaasti lahjoista toisen itselleen ja alkoi avata sitä.

Toinen lahja meni yhtä innokkaasti. Ihanaa, että Dora riemastui lahjoistaan, vaikka ne sisältävät sen perusraksuja.

Olemme äärettömän kiitollisia Dorasta, rakkaasta murusestamme. Jokainen päivä Doran kanssa on lahja.

Dora lähettää vielä erityiskiitokset ystävällemme, joka soitteli Turun suunnalta Doralle onnittelupuhelun. Dora sai kuulla ihanan onnittelulaulun ja hienon onnittelupuheen. Kiitos Mara!

Haistellaan.

Maistellaan.

Levätään.

Ja leikitään.

Siunattua uutta vuotta kaikille kävijöille!