Nyt on märkää niin sisällä kuin ulkonakin! Vettä sataa. Luonto on iloinen, mutta eikö olisikin aika hyvä systeemi, että yöllä sataisi ja päivällä olisi pouta. ;) Toisaalta Nana on ollut ihan tyytyväinen tähän viileämpään ilmaan. Tänään on ruokakin maittanut ihan erilailla kuin muutamana viime päivänä, jolloin kuvassa näkyvä lelu toimi ruokahalun herättäjänä. Olen kätkenyt siihen Nanan tavallista ruokaa ja siten saanut nälän herätettyä.

Sisällä on märkää, koska olen pessyt Nanan. Nana valmistautuu tällä tavoin huomiseen matkaamme. Lähdemme tapaamaan Hippulan väkeä! Siihen kuuluvat Nanan veli Hippu, Hilma, kummihauvani Hertta ja ystävämme Heidi, Make ja Valtsu. Viikonloppuna olemme sitten menossa yhdessä Lopelle koirien SM- uinteja katselemaan.

Nanalla oli tänään viimeinen vesijumppa. Ohjelma oli sama kuin viime perjantaina ja hyvin Nana sen taas jaksoi. Tähän viimeiseen kertaan liittyi myös lääkärintarkastus. Siinä saimme vähän ikäviä tietoja. Nanalla kuului sydämessä vasemmalla puolella pieni sivuääni. Onneksi sydän kestää tavallisen liikuntarasituksen hyvin (kuunneltiin ennen ja jälkeen vesijumpan). Pirkko-lääkäri kehotti kuitenkin tarkkailemaan Nanan vointia ja jos Nana väsyy kovasti, niin käynti lääkärillä on aiheellinen. Tähän vaivaan on onneksi olemassa lääkitys, joka voidaan tarvittaessa aloittaa. Kovin ikäviä nämä uutiset aina ovat, vaikka vaiva olisi lieväkin. Vanhat avioparit kertovat siitä, kuinka rakastuvat puolisoonsa yhä uudelleen. Näin se on Nanankin kanssa. Aina uudelleen ylitseni hyökyy valtava rakkaus Nanaa kohtaan ja menettämisen pelko kouraisee sydäntäni. Tällaista on elämä vanhenevan koiran kanssa. Vaivoja tulee koko ajan hiipimällä, mutta niin kauan kuin voidaan elää melko normaalia elämää on kaikki kuitenkin hyvin. Olemme kiitollisia jokaisesta yhteisestä hetkestä, päivästä, viikosta, kuukaudesta ja toivottavasti vielä useista vuosistakin, jotka saamme yhdessä elää!!