Tein Nanalle juhannuksen aikaan pari kertaa pihassa lihapullajäljen. Voi että se oli siitä tyytyväinen ja seurasi sitä tosi tarkasti. Etualalla näkyy tietysti juhannukseen kuuluva Suomen lippu.
Pakkiksen pihassa on nyt paljon kukkia ja nautin niistä päivittäin. Irikset kasvoivat pihassa jo ennen muuttoamme. Keskellä loistaa kultatyräkki.
Nanalla on joka kesä oma paikka syreenipensaiden alla. Lautapinoa on muokattu ja luulin jo, että Nana on unohtanut paikkansa. Eilen huomasin, että paikka on yhä olemassa. Nana kaivautuu koloonsa ja tulee sitten pois ihan multaisena. Toinen piilo on jälleen kompostirakennelman takana. Sitäkin piiloa Nana on suurentanut. Kaivaminen taitaa olla osa piilon viehätystä. :)
"Eikö tämän veden voisi vaihtaa? Se on ihan multaista..." Niinpä, mistähän syystä? ;)
Eilen Nana ja minut oli kutsuttu Sannanrannalle juhannuspäivää viettämään. Kiitos maukkaasta ateriasta ja hyvästä seurasta! Vallilan perheen lisäksi paikalla olivat Toini ja hänen shihtzunsa. Ilonan Mette-pentu tunsikin jo Nanan, mutta muilla oli tottumista näin isoon kaveriin. Nanalla ja minulla oli tottumista russetteihin, pieniin vaaleanpunaisiin kuminauhoihin, hoitoaineisiin ja harjoihin. ;)
Nana ja rauhoittavat signaalit. Ensin haukotellaan...
ja sitten pidetään pää pois päin käännettynä, jotta pikkuystävä ei pelkäisi.
Nana kävi pari kertaa uimassa meressä. Nanan mukana uivat mm. kuusi laulujoutsenta! Rakas, suloinen Nanani. <3
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.