Sisareni Laura tuli maanantaina mökille kolmen nuorimman lapsensa kanssa täksi viikoksi. Mukana tuli myös Claran ystävä. Hain juhannuksena Minessan mökille eli meitä on täällä taas mukava joukko. Sunnuntaina matkapäivän ja kaikkien touhujen jälkeen Minessa nukahti jo klo 20. Klo 21.20 hän heräsi piristyneenä... Kuuntelimme lintuja ja kuulimme härkälinnun ja rantasipin. Onnistuimme näkemään molemmat ja rantasipillä oli myös poikanen. Kuikankin kuulimme. Minessa on kovasti kiinnostunut linnuista (myös muista eläimistä) ja kuuntelimme matkalla autossa lintuäänilevyä. Kun uni antoi odottaa itseään, lähdimme poimimaan kukkia. Meillä oli ihana öinen kesäretki. Näimme monta metsäjänistä, joista kaksi leikki keskenään hevoshaassa. Saimme nauttia kesäisestä niitystä ilman punkkivaaraa, se oli ihanaa. Kävimme lopuksi hautausmaalla, jonne isoäitini on haudattu parikymmentä vuotta sitten. Havaitsimme hautausmaalla liikettä ja hämmästyimme nähdessämme metsäpeuran, joka rouskutteli tuoreita hautajaiskukkia! Se katseli meitä ja hissukseen se sitten jatkoi matkaansa metsikköön. Tässä Mosse on yhden kukkaämpärin kanssa. Saimme kaksi kaunista erilaista ämpärillistä luonnonkukkia.
Lapset ovat uineet vaihtelevissa olosuhteissa, sateessa ja auringossa. Mosse tulee mielellään laiturille mukaan, mutta onneksi se tyytyy seuraamaan rauhallisesti vieressä, vaikka lapset hyppivät veteen. Tositilanteessa siitä varmasti kuitenkin olisi pelastajaksi. Näin toivon ja uskon.
Välillä Mosse seurailee laituritouhuja ylhäältä, rappusten päästä. Laituri koostuu kolmesta osasta. Laitoin sen paikoilleen isäni kanssa perjantaina. Silloin oli upea ilma ja lämmin vesi. Mosse oli innokkaasti mukana! Kunpa joku olisi ollut kuvaamassa, kun se hyppeli palalta toiselle, joi vettä laiturilta kurkottaen, loiskautti veteen laiturilta tai seilasi itsekseen vielä irtiolevalla laiturinosalla. Meillä oli niin monta hauskaa hetkeä työn lomassa!
Eilen Mosse oli seuraamassa lasten pallopeliä ja sai Claran ystävältä Claralta pusuja ja haleja. On hauskaa, kun vieras lapsi tulee ihanasti ja rohkeasti (ei kuitenkaan tyhmän rohkeasti) heti toimeen vieraan suuren koiran kanssa, vaikkei heillä edes ole yhteistä kieltä.
Tänään ruoan jälkeen oli vuorossa ohjelma Mosse ja lapset. Lapset ryömivät Mossen mahan alta tai kun se makasi, he hyppivät sen yli. Sitten oli pusuhetken vuoro. Mosse nauttii, kun lapset peuhaavat sen kanssa ja se on ns. lapsiluotettava koira. Varmuuden vuoksi olemme kuitenkin aina mukana tällaisissa hetkissä. Jos ei muuta, niin kerromme, kun on aika lopettaa ja antaa Mosselle hengitystilaa.
Kiitos jokaiselle, joka on jättänyt kommentteja. Ne ovat ilahduttaneet!
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.