Mosse on sellainen hiljainen vartija, joka ei pidä itsestään meteliä. Aina se kuitenkin on paikalla siellä, missä tarvitaan. Nukutin Minessan päiväunille riippukeinuun ja Mosse torkkui vakipaikallaan keittiön rappusilla. Menin sitten hakemaan jotain Leiksarista ja kääntyessäni katsomaan taakse päin, näin Mossen haistelevan Minessaa ja käyvän maate lähistölle. Vahtivuoro oli alkanut.



Mossesta löytyy myös räjähtävää iloisuutta ja riemua. Se on mukava koira, joka ei jätä ketään kylmäksi!



Minessa oli kanssamme mökillä heinäkuun lopulla. Samaan saumaan mahtui pari tosi kovaa ukonilmaa. Mosse inhoaa ukkosta ja on siitä levoton. Ensimmäisenä yönä se sai lääkettä, joka ei kuitenkaan auttanut. Takapää vain tuli heikoksi ja Mosse kuolasi ja läähätti. Aamuyöllä otin sen ja Minessan autoon ja ajelimme kolme tuntia. Mosse rauhottui, tasaantui ja sitten se nukahti tyytyväisenä. Seuraavana yönä päätimme, että mitään lääkitystä ei anneta, vaan kokeillaan heti autoilua. Se oli tosi hyvä päätös. Vaikka ulkona oli raju ukonilma, Mosse ja Minessa nukkuivat autossa ajellessani hiljaista vauhtia muutamia kertoja Hämeenlinna- Tervakoski väliä. Tullessamme takaisin mökille, matka katkesi kesken mökkitien. Pieni koivu oli katkennut ja kaatunut tien yli. Painoa siinä oli niin paljon, että kävelimme loppumetrit ja aamulla puu sitten sahattiin ja saatiin Panda kotiin.



Heinäkuun viimeisen päivän ilta aiheutti sydämentykytyksiä. Mosse juoksi mökkimäen alas ja oli reipas. Parin tunnin päästä se ei kuitenkaan enää varannut vasemmalle etujalalle ja oli tosi surkea. Rimadyl ja lepo auttoivat niin, että 1 1/2 tunnin kuluttua se jo käveli, vaikka kovasti ontuen. Kävimme 1.8. Aistissa Silvia-lääkärin luona, joka tutki Mossen. Parin viikon Rimadyl-kuurin jälkeen jalka on nyt hyvä. Ehkä ranne oli venähtänyt juostessa tms. Silvia katsoi samalla viime marraskuussa leikatun jalan ja oli oikein tyytyväinen siihen. Mossen paino oli vain 55,5 kg ja se oli lääkärin mielestä hyvä asia.



Elokuun toisella viikolla Minessa ja siskoni perheineen olivat taas mökillä. Oli kylmää, mutta kaunista. Helle tuli oikeastaan vasta nyt koulujen alettua. Onneksi vanhempani, Mosse ja siskoni perheineen saivat nauttia vielä tästä viikosta mökillä. Vain eskarin aloittanut Minessa ja minä tulimme Kokkolaan 13.8. Mökillä touhuttiin monenlaista. Marjastus oli mieluista.



Kantarellisaaliit olivat suuria ja mieluisia. Kun papa lähtee kävellen mökiltä, Mosse etsii hänet kaukaakin metsistä. Siksi Mosse on sisällä tai kiinni sienireissujen ajan. Kun papa lähtee autolla, Mosse ei pyri lähtemään perään.



Verkosta saatiin tosi hyvin kalaa!





Tuli kyllä niin Nana mieleen, kun seurasin Mossen intoa kalansaaliiden suhteen. Nanahan tunki itsensä aina perkuuhetkiin ja saalisti itselleen linnuille järveen laitettuja perkuujätteitä.



Iltaisin istuimme nuotiolla ja nautimme yhdessäolosta. Clara oli opetellut soittamaan kitaraa ja hän soitti ja lauloi meille.



Suunnitelmissa on, että Mosse ja vanhempani tulevat huomenna Kokkolaan viikoksi.

Kiitos kaikille kommenteista! Oli mukavaa huomata, että käytte täällä, vaikka tauko postauksissa oli pitkä. smiley