Voi miten pieni Kuma ilahtui, kun Esko tuli takaisin!
Esko oli ehkä parasta, mitä Kuma tiesi. Jos Esko käveli, niin Kuma käveli. Jos Esko joi, niin Kuma joi. Jos Esko pissasi, niin Kuma pissasi.
Melkoisen synkronoituneet olivat pienen ja ison pojan askelkuviot!
Eskolla oli tavattoman hyvät hermot pienokaisen kanssa.
Voiko pentu enempää toivoa kuin turvallisen, ison ja lempeän ystävän?
Voi se toivoa vielä yhtä asiaa, ihan omaa kotia. Sen Kuma sai Jessican ja Minna-Marin luona, jotka lapinkoiriensa kanssa hakivat Kuman illalla. Vietimme pienen virkistys- ja välipalahetken pihallamme ja sitten he lähtivät kohti Rovaniemeä.
Hei, hei Kuma, jota me tosin kutsuimme vierailun aikana kennelistä saadulla Aaron- nimellä. Kasva rohkeaksi ja terveeksi leoksi. Toivottavasti vielä joskus tapaamme!!
Sitten tuli aika luopua myös Eskon ja Sailan seurasta, koska heidänkin piti päästä kotimatkalle. Kiitos ihanasta yhteisestä päivästä!!
Minessa on ottanut ne kuvat, joissa minä olen mukana. Kiitos Minessa!
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.