Saimme kuvahaasteen Zapparal's kennelistä (http://www.zapparalskennel.com/index.htm) . Koska Nana on jo vastannut tällaiseen haasteeseen, laitan nyt kuvan Mossesta. Kuva on otettu helmikuussa 2007. Se oli Mossen ensimmäinen talvi meillä. Mosse oli silloin 2-vuotias iloinen poikamussukka. Lunta oli sinä talvenakin upeasti. Tässä Mosse on Bolidenissä kävelyllä. Mosse käveli mielellään pitkin lumisia ojia ja kahlaili muutenkin syvässä lumessa. Se oli täynnä nuoruuden voimaa ja intoa! Kauniimpikin kuva olisi voinut löytyä, mutta tämä on mieluinen kuva.

Kuvahaaste oli siis seuraavanlainen: Etsi blogistasi kaunein talvikuva, mikä on otettu koirasi ensimmäisenä tai toisena talvena. Laita se blogiisi ja kerro tunnelmia noilta ajoilta. Heitä kuvahaaste eteenpäin seuraaville viidelle koiralle, jolla on blogi. Mosse haastaa seuraavat koirat: Fialka Ann's Lions kennelistä (http://www.annslion.com/), Matilda (http://matildas.vuodatus.net/), Resso (http://www.nallenpesan.net/), Fonzie (http://www.kenneldustypaws.com/) ja Sinkku-täti Besaroon kennelistä (http://www.kennelbesaroon.net/).

Sairaskertomuksemme jatkuu... Nanan AFOS-arvo oli vähän laskenut, se oli hieman alle 1300. Tutkimukset on nyt lopetettu. Elämä jatkuu ennallaan, kunnes tulee jotain oireita, joita sitten voidaan tutkia. Maanantaina huomasin Nanalla taas verikorvan. Se on vasemmassa korvassa, korvan yläosassa. Se ei ole hirmuisen suuri ja olenkin odotellut, jos se imeytyisi pois itsekseen. Vielä se ei ole mennyt pois.

Mosselle kuuluu parempaa. Lääkkeet menevät hyvin ja suihkeet saa laittaa ilman vastaansanomista. Kävin viemässä sen uimarengaskauluksen takaisin kauppaan. Soitin Mustin ja Mirrin tavaravastaavalle ja sovimme, että saan korvaukseksi lahjakortin. Mainoksessa sanottiin, että muovikaluksia ei enää tarvita ja eihän se näin todellisuudessa ollutkaan. Sovimme, että hän laittaa Musti ja Mirri-liikkeisiin myyjille tietoa, että kauluksen ostajilta kysytään, minkä paikan nuoleminen on tarkoitus estää. Sen mukaan voidaan sitten valita muovikaulus tai tämä uusi malli.

Tässä on kuva Yalista. Kuvassa on nuo kehykset, kun se löytyy myös Pohjanmaan Leojen sivuilta, "muistoissa"-osiosta.

Kun Yali on pieni pentu, se sairasti jonkun kuumetaudin. Mietimme, kehen lääkäriin ottaisimme yhteyttä ja kysyin neuvoa Marita-ystävältämme, joka kasvattaa saukkokoiria. Hän neuvoi soittamaan Pentti Tapiolle. Ja sitten tuli lisäys: "Jos ette saa häntä kiinni, niin soittakaa sitten suoraan Poutulle." Olin täysin järkyttynyt. Miten kukaan voi sanoa noin!! Jos siis en saa lääkäriä käsiiini, minun pitää soittaa suoraan teurastamolle!!  Ei kai yksi kuumetauti ole koiran lopettamisen aihe!!  Hämmennys häipyi, kun Marita selitti, että Pentti Tapio oli (ei siis ole enää) Poutulla töissä eläinlääkärinä.  Tämä tarina on meidän eläinlääkärisuhteemme takana. Juttelimme tästä viimeksi käydessäni Nanan kanssa Kälviällä ja saimme Penan kanssa hyvät naurut.