Olemme nauttineet todella paljon näistä päivistä, myös öistä, mökillä. Elokuussa on aivan oma nautinnollinen sävynsä. Varsinkin nyt on ollut kovasti jo syksyisen oloista, mutta aurinkoista. Syksyssä on aina uuden alkamisen mahdollisuus ja sellainen raikas tuoreus. Laitankin tähän alkuun kuvia vihreän eri sävyistä, jotka näin syksyllä korostuvat.







Kävin yhtenä päivänä poimimassa äidin kanssa kanttarelleja. Isäni yleensä hoitaa nämä sienestykset, koska hän löytää sieniä tosi taitavasti. Menimme ihan tähän lähimetsään ja Mosse jäi isäni kanssa mökille. Isäni putsasi rakennusten katot.


Yhtäkkiä metsässä ollessamme kuulin Mossen kaulapannan kilahduksen. Aivan oikein. Se oli lähtenyt hakemaan meitä metsästä. Siitä tulisi hyvä henkilöhakukoira! Jos joku lähtee autolla, se ei lähde perään, mutta muuten se saattaa lähteä etsimään kävelylle tai metsään menneitä ja taitavasti se on aina kaikki löytänyt, vaikka reittimme vaihtelevat. Otin samalla metsässä muutaman kuvan Mossesta. Maaruska on ihana. Samoin Mosse.




Mosse on taas vahtinut minua, kun olen nukkunut Leiksarissa. Ei se aina tässä ole, mutta aika usein. Ensimmäisenä yönä se halusi aamuyöstä tänne sisään nukkumaan. Tässä ollaan lähdössä uuteen päivään.



Minä niin rakastan tätä Mossea.  Se on niin kiltti ja huomaavainen, kun se tulee tähän lähelle, jotta voin sitä rapsutella käydessäni yöllä ulkona. Seinän takaa sitten vaihtelemme vielä hyvän yön toivotuksia. Alla olevat kuvat olen ottanut viime yönä. Sänkyni pääty on tuossa Mossen selän takana.



Minulla olisi Mossesta vaikka kuinka paljon kuvia, mutta koska vanhempani ja Mosse jäävät tänne mökille, kun minä lähden huomenna Kokkolaan, säästän osan kuvista ja ilahdutan teitä niillä sillä välin, kun he viettävät aikaa mökillä, koska muuten blogiin ei tulisi Mossesta uusia kuvia.