Ihan ensimmäiseksi laitan tähän muutamia kukkakuvia ilahduttamaan näin sateisena lauantaina. Pakkiksen syreenit kukkivat kauniisti.

Pihlajatkin ovat kukassa. Nekin ovat kauniita, vaikka syreenit voittavat ne tuoksussa!

Kukkamaata koristavat patjarikot. Nämä ovat muurahaisten herkkupaikkoja. Meillä on aina muurahaispesiä näiden alla ja sitten nämä vähitellen kuolevat. Tosin nykyään häädämme muurahaiset, jotta saamme iloita samoista patjarikon taimista vuodesta toiseen.

Etana, etana, näytä sarves, onko huomenna poutaa... Etana näytti ihan oikein, koska kuva on otettu toissapäivänä. Viestintuojan kävi kuitenkin köpelösti, koska emme halua pihaamme etanoita.

Nanan oli tarkoitus siirtyä barfille. Aloitin maanantaina NEUlla ja se maistui Nanalle tosi hyvin. Ensimmäisen kerran, kun se sai NEUta, se upotti koko päänsä kuppiin. Nuo pötköt ruohikolla ovat myös NEUta, sitä sisintä, joka ei ollut vielä sulanut.

Tavallinen NEU sekä NeuVogel maistuvat Nanalle mainiosti. Olen antanut Nanalle kalapakastetta ja sekin maistui. Eilen laitoin Nanalle Kennelrehun raakaa lihaherkkua, mutta sitä se ei missään nimessä halunnut syödä. Kun sain sille sitä vähän syötettyä, se oksensi kaiken. Toisella ruoalla se sai Neuta ja vähän tuota raakaa lihaa lisäksi sen mukana. Yöllä se oli oksentanut ruoat pois. Tänään sen ei tullut mieleenkään aloittaa NEUnkaan syömistä eli ehkä eilisestä jäi huonot muistot. Katsotaan nyt iltaruoalla, jos se jo innostuisi syömään. Pitää miettiä, josko saisin sen vähitelleen tottumaan raakaankin ruokaan vai siirrynkö vain tähän NEU-ruokintaan. Mosse ja Nana odottelivat eilen Mustin ja Mirrin ulkopuolella, kun kävin täydentämässä ruokavarastoja. Ilmeet ovat kyllä sellaiset, että "tää on toooosi tyhmää.... sähän sanoit, että mennään metsään..."

Olen nyt ollut pari yötä Nanan kanssa Pakkiksella äidin seurana ja ainakin ensi yön olen vielä täällä. Mosse astelee yöllä yläkertaan ja tulee nuolemaan välillä kasvojani. Sillä on niin iso ja vahva kieli! Muutenkin sillä on paljon voimia ja massaa, vaikka se ei ole suuri leo. Nämä ovat niin ihania, kun ne odottavat portilla, kun tulen kotiin. Mosse ottaa koko käteni suuhunsa tai kiinni ranteestani ja taluttaa ovea kohti. Nana kiitää hakemaan jotain ihanaa suuhunsa. Se voi olla lehti, risu, tai vaikkapa tunikani helma. Joskus, kun kumarrun rapsuttamaan tervetulokomiteaani, Nanan suuhun menevät myös hiukseni. Se kiskoo niitä mielellään.  Eilen olin koirien kanssa metsälenkin jälkeen Sannanrannalla uimassa. Nana kiisi veteen heti portista päästyään.

Mosse oli ensimmäisen kerran uimassa tässä rannassa ja se nautti todella. Sillä oli aluksi remmi, kun halusin katsoa, miten kaikki käynnistyy. Kahlasin sitten ottamaan sen pois ja vesi oli ihanan lämmintä.

"Jee, täällä on aivan mahtavaa kirmata! Mitäs tuolla oikein on?" Mosse nauttii.

Kaislikossa suhisee. Mosse kierteli tovin tuolla kaislikossa. Ajattelin, että eihän se vain häiritse lintujen pesintää, mutta ei sieltä mikään lintu ainakaan lehahtanut pois.

"Minne se Mosse katosi?" Nana etsii ystäväänsä.

Nanakin teki kierroksen kaislikossa.

Takaisin yhteen. "Löydettiinhän me vihdoin toisemme!"

 

Kotipihassa otin pari kuvaa märistä koirista. Nana

Mosse

"Menkää vain nukkumaan, minä valvon untanne."