5 vuotta sitten 1.7. vanhempani aloittivat kotimatkan siskoni perheen luota Ruotsista. He tulivat perille Turun satamaan 2.7. aamulla ja jatkoivat Kokkolan sijaan matkaa Valtimolle! Sieltä Ann' Lions kennelistä matkaan lähti Mosse, jota olimme jo aiemmin käyneet tapaamassa. Sillä reissulla olimme mukana myös Nana ja minä. Ruotsin matka kuitenkin aiheutti sen, ettei Mosse vielä silloin lähtenyt Kokkolaan. Nyt Mosse on jo 6 v 7 kk ja Pakkiksen kotimme uskollinen vahti sekä meidän kultamme.


Nana ja minä vietimme vuoden 2006 juhannuksen ja sitä seuraavan viikon Nurmossa Yvonnen kotona koiravahtina, kun he olivat reissussa. 1.7. oli Virroilla koiranäyttely, jonne Nana, minä ja Daffe-leo (Yvonnen koira) pääsimme Päivi-ystävämme ja hänen Lyyli-leonsa kyydillä. Olin kyllä juuri kesäkuussa ostanut Panda-auton Nanalle ja Nurmoon ajaminen oli ensimmäisen matkamme. Virroilla meille tuli tosi upea tulos. Nana oli ROP-koira ja valioitui. Koska sillä oli jo sertti Virosta, siitä tuli samalla kertaa sekä Suomen että Viron muotovalio. Daffe oli VSP-koira ja Lyyli oli PN3. Reissu ja reissuseura oli muutenkin ihan loistava!


Nana, minun rakkaani. Koin sen kanssa koiramaailmaa monella tavalla ja tutustuin ihmisiin, joita en koskaan muuten olisi kohdannut. Elämäni muuttui Nanan myötä muutenkin ihan kokonaan.


"Ei anna elämä kaikkea mitä pyydän, mutta antoi Sinut Ystäväksi  Nana  ja samalla antoi enemmän, kuin olisin ikinä osannut edes pyytää."

Minun kultatyttöni, jota minulla on tosi ikävä!! Yllä olevat kuvat olen ottanut illalla 10.6.2011 Pakkiksen pihassa.


Toissailtana katsoimme Minessan kanssa Nanan tuhkat. Taas kerran juttelimme Nanasta, kuolemasta yms. Käytyäni kylppärissä löysin Minessan makaamassa sängyn sijasta lampaantaljalla. Kysyin, mitä hän siinä teki. "Muistelen Nanaa, sitä miten tässä yhdessä maattiin ja Nana nuolaisi minua. Tässä me aina oltiin yhdessä."  Hetken päästä hän halasi nalleaan ja huokaisi: "Onneksi pehmoeläimet eivät kuole." Surutyö vie kauan, lapseltakin. On kuitenkin turvallista surra yhdessä ja sitten taas tehdä iloisia asioita. Minessa myös ehdotti, että voisimme ottaa joskus Mossen yöksi, niin hän voisi maata taljalla Mossen kanssa.


Tiistai-iltana Pakkiksen pihassa vieraili rakkaita ystäviä! Kiitos käynnistä Milli, Ansku ja Winston.

Kiitos ihanista kommenteista, joita olette jättäneet!!