Leorakkautta ja rakkautta leoon. Ihania asioita. Asioita, jotka myös vaikuttavat elämään: Tänään minun oli tarkoitus lähteä Ouluun koiraluennolle. Kun lähtöhetki läheni, tulin ihan kipeäksi ikävästä, kun joutuisin jättämään Nanan pariksi päiväksi. Niinpä valitsin niin, että jätin luennon väliin ja menen Ouluun vasta huomenna, kun siellä on työhön kuuluva koulutus. Kummasti se pahoinvointi ja mahakipukin helpotti päätöksen myötä. :) Laitan tähän kolme kuvaa, jotka Mandyn Hanna otti eilen iltalenkillä Nanasta ja minusta. Kiitos kuvista Hanna!
Nana, minun rakkaani! <3
Sain myös yhden kuvan Mossesta. Kiitos Hanna!
Nana, Minessa ja minä olimme tänään ulkoilemassa Sannanrannalla. Kyllä meillä oli mukavaa! Aurinko paistoi ja oli lämmin päivä. Minessakin oli vaihtanut keväisempään vaatetukseen.
Pienet sormet poimivat ahkerasti puolukoita.
Nana söi viimeksi puolukoita, kun poimin niitä sille, mutta tänään ne eivät kelvanneet.
Vihdoinkin lumi on sulanut niin paljon, että pääsimme portaille, joiden luona olemme käyneet pitkin talvea. Portaita pitkin päästiin Minessan ihastukseksi pienelle "kukkulalle", josta löytyi paljon puolukoita.
Jatkoimme Minessan viime kerralla löytämälle kukkulalle ja sieltä "laaksoon". Siellä oli paljon vanhoja juurakoita, joita Minessa ihaili. Saimme kuunnella mustarastaan viehättävää laulua.
Nana katseli, kun Minessa touhusi laaksossa.
Kotipihassa odotti vesikuppi. Varma merkki keväästä on se, kun vesi pysyy sulana. Viimeksi vesi meni vielä riitteeseen.
Tässä vielä kuva Pakkiksen pihan ensimmäisistä sinivuokoista. Kevät on hienoa aikaa!
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.