Arvatkaapa, mikä on tämän illan ilonaihe? Niitä on oikeastaan kaksi. Ensimmäinen on se, että Nana kävi tänään lääkärissä ja korvatulehdus on parempi!  Syvälläkään ei ole enää mömmöä! Kuuri jatketaan loppuun ja lääkettä sivellään myös oikeaan korvalehteen, joka punoittaa. Siinä ei kuitenkaan ole tulehdusta syvemmällä. Toinen ilonaihe on se, että Nana nukkuu tässä lähelläni lattialla rauhallisesti hyvää syvää unta. Ei läähätystä, ei vaeltelua. Pari yötä on ollut niin kamalan kuumaa, että sen on ollut vaikea nukkua viilennysyrityksistä huolimatta. Nyt on hyvä. En halua moittia hellettä, mutta Nana kyllä kärsii liiallisesta kuumuudesta. Ilmat ovat olleet aurinkoisia, mutta yleensä tuuli on auttanut. Eilen oli todella kuumaa, eikä iltatuuli osunut parvekkeelle. Lopulta Nana suostui makaamaan sisällä tuulettimen edessä ja sai unen. Eilen illalla oli raju ukonilma, mutta se ei viilentänyt ilmaa ollenkaan. Tänään on ollut ukkoskuuroja, mutta nyt on mukavan viileä ja kirkas kaunis ilta. Kävimme isäni kanssa uittamassa Nanaa ja Mossea Harrbådan kärjessä iltapäivällä. Lähdimme sieltä ensimmäisten pisaroiden tullessa ja se olikin hyvä. Tuli hirmuinen sade ja ukkonen. Mosse, joka ei ukkosesta muuten tykkää, oli rauhallisesti ja tyytyväisenä auton kyydissä. Nana pääsi vielä illalla uimaan Sannanrannalle. Miisa ja Bea tulivat sen kanssa rantaan. Ensimmäisessä kuvassa (Harrbåda) Mosse näkyy tummana hahmona tuossa kiven edessä.

Olen ollut maanantai- ja tiistaiaamuina mattopesulla isäni kanssa. Käymme Ykspihlajan matonpesupaikassa, joka on oikein hyvä paikka. Eilen jäi isäni vielä huuhtelemaan muutaman maton, kun minä kiiruhdin kotiin vaihtamaan vaatteita. Lähdin Ilonan kanssa Tankarin majakkasaarelle retkelle. Matka sinne kestää laivalla 1 ½ tuntia ja perillä olimme opastetulla kävelyllä ja söimme eväitä. Oli mukava päivä!

Isäni oli käynyt uittamassa koirat päivällä. Nana pääsi vielä sitten iltauinnille Sannanrannalle. Koko pieni koiralauma tuli Nanaa pihassa vastaan. Tässä kuvassa vasemmalta Toivo, Sassy, Miisa ja Mette. Mettekin on oikein reipas uimarityttö.

Maanantaina  mattopyykin jälkeen Nana ja Mosse pääsivät uimaan Harrbådaan. Siellä oli kaunista!!

Iltapäivällä tein molemmille koirille jäljen. Tein ne Nanan metsän ohi menevän tien vasemmalle puolelle eli sinne, missä kulkee mm. Santahaan kuntopolku. En kuitenkaan ollut siellä, vaan metsässä. Koitin kovasti tutkia tuulensuuntaa, mutta sepä olikin ovela ja vaihtoi suuntaa aina paikasta riippuen. Jäljet ehtivät vanhentua kaksi tuntia, koska meillä oli vieras. No, molemmat koirat selvisivät silti jäljestään.  Uskalsin/ osasin antaa niille nyt enemmän tilaa tehdä itse työtä ja etsiä. Ostin päivällä myös uuden piuhan, joka on helpompi käyttää kuin entinen. Jos koira eksyi jäljeltä tai oli epävarma, katselin taivasta, jolloin koira alkoi etsiä itse jatkoa.

Mossen oli aluksi vaikea keskittyä, koska maastossa oli paljon suunnistajia, joita se olisi halunnut katsella. Meninkin sitten vähän matkaa jälkeä eteen päin, jotta pääsimme kunnolla metsään. Olin tehnyt Mosselle pidemmän jäljen eli ei haitannut, vaikka alku jäi heikoksi. Kun se alkoi keskittyä, se teki taas hyvää työtä. Yhden polun kohdalla se vähän etsi ja sitten jälki taas löytyi. Se löysi matkan varrelta villasukkani ja sen alta ihania herkkuja. Loppu meni myös hyvin ja se löysi yöpukuni.

Nana pääsi aika mukavasti jäljestä kiinni. Sillä oli matkalle laitettu herkkurasia ja se löysi sen loistavasti. Sen jälkeen se jatkoi tarkasti jäljellä ja löysi lopusta housuni.

Koirat olivat taas innostuneita ja minä, niin, innostukseni on varmasti tullut jo selville tässäkin postauksessa.