Ihan ensimmäiseksi pitää kertoa yksi kiva juttu Mossen ja minun superviikonlopusta. Mossehan ei ontunut koko viikonloppuna, vaikka sitten maanantaina jo ontuikin. Saimme siis ihan rauhassa kävellä ja nauttia olemisesta. Sunnuntai-iltana olimme vielä Bolidenissä, vaikka olimmekin jo tehneet kaksi pidempää ulkoilua. Koska tulevaisuus oli hyvin epävarma, Mosse sai tehdä kaiken liikunnan omilla ehdoillaan. Mossella oli koko ajan äärettömän vankka mielipide siitä, mihin mennään. Se johdatti minua sellaista reittiä, jota emme ole koskaan kävelleet, enkä koko aikaa edes ollut ihan varma siitä, missä päin olemme. Mosse ei kuitenkaan epäröinyt. Se jäljesti jotain, mutta en tiedä mitä. Lopulta pyysin, että se johdattaisi meidät autolle ja sinne se meidät vei. Ihan epäröimättä ja ihan eri kautta kuin mistä olimme lähteneet. Hyvä poika!

Vanhempani ja Mosse lähtivät lauantaina Hämeenlinnaan. Olisi ollut ihanaa mennä mukaan, mutta en lähtenyt, koska syyslomani loppui jo sunnuntaina. Tosin olen joutunut olemaan koko tämän viikon sairaslomalla, koska olen puhekiellossa. Sunnuntaina oli ystävämme rovasti Yrjö Niemen kirjanjulkaisutilaisuus Poltinahon seurakuntatalolla. Hän on tehnyt töitä evankeliumin eteenpäin viemiseksi Siperiassa jo 20 vuotta. Uusimmassa Kaupunkiuutiset-lehdessä on hänestä haastattelu (http://www.e-pages.dk/kaupunkiuutiset/169/). Tilaisuuden loputtua vanhempani ja Yrjö puhelivat aulassa ja Yrjö kuuli, että Mosse on autossa (sitä ei haluttu jättää yksin hotelliin). Yrjö pyysi hakemaan Mossen sisään ja siinä Mosse sitten oli, seurakuntatalolla. Juhlat eivät loppuneet vielä tähän, vaan vanhempani ja Mosse pääsivät "jatkoille" Yrjö-rovastin kotiin.

Kotona ovella oli vastassa Doora-leo! Olimme kuulleet Doorasta, joka on innokas uimari ja myös innokas saunoja. Isänikin oli sen tavannut saunomassa seurakunnan miesten saunaillassa kerran kesällä. Doora ja Mosse haistelivat toisiaan ovella, ja sen jälkeen Mosse sai olla paikassa kuin kotonaan. Ainakin melkein. Mosse nimittäin oli tykästynyt Yrjön tyttäriin ja kulki heidän perässään, kun he toivat lisää tarjoiluita pöytään yms. Keittiöön Doora ei kuitenkaan Mossea päästänyt. Matala äännähdys ja Mosse oivalsi, että hänen paikkansa ei ole siellä, missä Dooran ruokakuppi on. Ehkäpä Mosse muisti, että narttua on aina hyvä heti totella. ;) Tämän kuvan Mossesta sain Kreeta Niemeltä. Kiitos! Kreeta kirjoitti, että he tytöt ihastuivat Mossen, koska se oli niin söpö ja sympaattisen oloinen.

Doora on kennelnimeltään Lazylion's Summertime. (http://www.oyk.fi/~lazylions/indexfin.htm) Se on todella hohtavan punainen narttu, jolla on musta maski ja mustat korvanreunuskarvat. Näistä kuvista myös kiitos Kreetalle! Jännä huomio oli, että Dooran isä on Ramavan's Porgy, jonka äiti oli Nanan kahden ensimmäisen elinvuoden leikkikaveri Ramavan's Dulcinea, Judith.

Mosse oli maanantaina ensimmäisessä ACP-hoidossa Aistissa. Se rauhotettiin ja sitten annettiin hoito. Tulevana maanantaina hoito uusitaan. Mosse oli ollut ihan rauhallinen ja epikriisin loppuun Silvia on kirjoittanut näin: "Kaikkea hyvää sympaattiselle Mosselle". Hoidon jälkeen vanhempani ja Mosse olivat Hämeenlinnassa vielä seuraavaan päivään ja tulivat kotiin tiistai-iltana. Mökki on nyt lähes kokonaan talvikunnossa.

Mosse on ontunut jonkun verran, mutta tänään oli mielestäni parempi päivä kuin eilen. Se kolhii kauluksellaan kaikenlaista, mutta koska se on tapansa mukaan nuollut jalkaansa niin, että iho on ärtynyt, kaulusta on pidettävä. Lisäksi jalkaan laitetaan Vetramil-voidetta. Jalka onkin jo hyvän näköinen. Eilen Mosse tuli sohvan viereen vinkumaan ja ajattelin, että sen täytyy päästä ulos. Kun nousin sohvalta, lopputulos oli tämä:

Mukavaa loppuviikkoa teille kaikille, jotka täällä pistäydytte!!