Rakkaista rakkain Nanani, tänään on se päivä, jolloin sinun matkasi on kuljettu loppuun.

Ennen kuin lähdimme viimeiselle automatkalle pidin sinua sylissäni, ja kerroin kaikista yhteisistä vuosistamme.

Me olimme niin läheisiä -me kaksi näinä vuosina.

Sinä olit Lempileijona sanan varsinaisessa merkityksessä. Paras ystäväni, kullanmuruni, silkkikorvani, oma tyttöni.

Lähdit rauhassa rakkain ystäväni, Yali odotti sinua kultaisella portilla.

Olet sydämessäni ikuisesti, rakas Nana, parhaimpani.

Laskemattakin tiedän, sydämeni tuskasta tunnen, yksi on joukosta poissa, Nanani on poissa.

Näkemiin rakkaani viimeiseen aamuun, näkemiin rakkaani hiljaisille niityille.

Ei mikään voi kuolla, ei kukat, ei tuuli, ei rakkaus kuolla voi.

Ohi polku vain kulkee ja toinen jää taakse ja muualla tuuli soi.

Nanan vointi heikkeni yöllä. Se tuli hakemaan minulta apua ja kävimme isäni ja Nanan kanssa päivystävällä eläinlääkärillä. Saamamme apu ei tehonnut ja aamulla sain lopulta tietää, että Nana pääsee uneen kahdeksan yhdeksän välillä. Päivystysaikana ei avun saaminen ole ihan helppoa. Saimme kuitenkin viettää yöllä hyvästelyhetkiä, jotka ovat tärkeitä. Lähdin äidin kanssa viemään Nanaa. Heti alkumatkasta hengitysvaikeudet lakkasivat ja Nana matkasi rauhaisasti ja levollisesti. Kun käännyin eläinlääkärin pihaan, näin, että Nana kuolee. Menin sen luokse taakse ja näin siinä vielä sydämen viimeiset värähdykset, se on kuin hennon perhosen lentoon lähtö. Minun aarteeni oli muuttanut kotiin, perille asti. Kello oli 8.17. Kun lääkäri totesi sen, minkä jo tiesimme, hän lähti asiakaskäynnille ja sain vielä halailla ja suukotella Nanaa autossa. Sunnuntaina 19.1.2003 Nana tuli Kokkolaan ja sunnuntaiaamuna 12.6.2011 sen oli aika lähteä. Sydämeni on särkynyt ja minulla on ihan kamala ikävä jo nyt. Veimme Nanan odottamaan krematoriointia. Nyt Nana lepää isoisoäitini merkkaaman valkoisen lakanan sisällä ja Pakkiksen pihasta poimimani ruusutkin laitoin sinne.

Aamulla enkeli tarttui Nanan hauraaseen tassuun ja sanoi: "Tule, minä vien sinut kotiin."

  

Olisin niin halunnut vielä kerran koskea silkkisiä korviasi,
katsoa kirkkaisiin silmiisi...
Olisin niin halunnut vielä kerran kulkea yhteistä polkuamme,
nähdä tuulen kultaisessa turkissasi, riemun katseessasi...
Olisin niin halunnut vielä kerran kuiskata; rakastan sinua.