Lumi tuli ja lumi meni. Nyt on ollut jo pari päivää sumuista ja vesisateista. Doora tuo kuitenkin iloa ja hauskuutta päiviimme.
"Mikä ääni tuo on... pikkukoiria! Missä... omalla pihallaan, mutta kyllä minä niille silti haukun. Täältä näenkin ne ihan hyvin."
"Mikäs se tuolla on? Tämähän on ruokapallo! Taidanpa ottaa sen itselleni." Nätisti Doora linnunruokapallon sitten kuitenkin jätti ja suopui minun antamiini koirannamuhin.
Doora on ihanan rennosti täällä, vaikka vahtiikin, koska se on sille tyypillistä. Yöt se nukkuu massu pystyssä jalat rennosti letkottaen. Se syö hyvin ja vaikuttaa oikein tyytyväiseltä. Doora saa ja antaa hellyyttä. Näin on hyvä.
Kiitos teille ihanille, jotka laitatte kommentteja! :)
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.