Minessa tuli yllättäin viime yönä meille. Tällä kertaa iso sänky kelpasi ja nukuimme kaikki hyvän yön. Aamulla Minessa oli tosi onnellinen, kun Nana nukkui siinä ihan lähellä, lampaan taljan päällä keittiön oviaukossa. Rakkaat tyttöni. Aamupäivä oli aurinkoinen ja ihana. Kannoin olkkarin keinutuolin parvekkeelle Minessan toivomuksesta. Minä istuin korikeinutuolissa, Minessa olkkarin keinutuolissa ja Nana makoili lattialla siinä vieressä. Minessa huokasi tyytyväisenä ja sanoi: "Tässä me nyt keinutellaan yhdessä. Tätä mä olen odottanut ja kaivannut." Eikö Minessa ole herttainen! Neljävuotiaalta ei odottaisi tuollaisia kommentteja.

Nanan yökäyttäytymiseen on tullut suuri muutos uuden ruokavalion myötä. Se ei ole pyytänyt viikkoon öisin kävelylle! Saapa nähdä, jatkuuko tämä näin. Aika hurjalta tuntuu, jos yökävelyt ovat johtuneet haimatulehduksen aiheuttamasta epämukavuudesta.  Maanantaina saan sitä uutta RC:n ruokaa, jonka pitäisi olla haimatulehduspotilaan erikoisruokaa. Toivottavasti se sopii Nanalle, koska tämä nykyinenhän on oikeastaan laihdutusruokaa. Laihdutukseen Nanalla ei ole tarvetta. Nana on hyväksynyt rouhetikut herkuikseen possunkorvien tilalle. Hyvä niin! Tähän peliin laitoimme namuiksi Nanan nappuloita. Kuvissa Nanan turkki kylpee auringossa.

Lumi sulaa silmissä, linnut laulavat, illatkin ovat valoisia. Nana ja Mosse käyvät ahkerasti ulkoilemassa, etupäässä Bolidenissä. Mossen hotspot on parantunut oikein hyvin, vaikkei se olekaan vielä ihan terve. Seuraavan kuvan nimi on "kaksi rakasta".