Vasta olleen äitienpäivän takia laitan tähän pari kuvaa valkovuokoista, jotka ovat aika perinteisiä äitienpäiväkukkia.

Tätä mieltä Dora oli, kun koitin ottaa siitä poseerauskuvan Pakkiksen pihassa. Mieluummin se häipyi paikalta kuin jäi kuvattavaksi. Aurinko paistoi niin hienosti, että ajattelin, että kuvasta olisi voinut tulla hyvä. Ja ehkä olisikin tullut, jos tyttö olisi valinnut jäädä kuvaan. ;)

Nyt on ollut ihanat ilmat ja Pakkiksella riittää varjoisia paikkoja hyvin. Tässä on ihan autereinen tunnelma.

Dora kävi hammashoidossa HauSpan tiloissa. Kyse oli ultraäänellä tapahtuva hampaiden puhdistus, joka tehdään ilman rauhoitusta. Meille jäi siitä hyvä kokemus.

Tänään Dora ui 40 minuuttia ilman taukoa. Se on reipas ja suloinen. Näissä kuvissa se odottaa, että sille heitetään pallo. Se ei nouda palloa, vaan palloa heitetään päästä päähän näyttämään suuntaa. Dora katselee aina kovin tarkasti, mihin pallo menee. Jos pallo jää veteen niin, että ihminen ei yletä siihen, Dora ottaa pallon suuhunsa. Nätisti se luopuu pallosta jätä-käskyllä. Ja taas heitetään... Pallon saaminen suuhun ei kuitenkaan ole uinnissa motivoiva tekijä, vaan itse uiminen on se, mikä Doraa motivoi.

Siunattua viikon jatkoa sinulle, joka täällä pistäydyt!