Olen asustanut Pakkiksella jo viikon ajan. En mennyt kotiin vanhempieni reissun jälkeen, koska isäni joutui sairaalaan. Sen jälkeen jäin tänne, koska parvekkeeni on täynnä uusia ikkunalaseja. Nanalle ei jää parvekkeelle turvallista tilaa, koska ikkunat täyttävät lähes koko tilan ja uusissa karmeissa on nauloja. Koko kerrostalossa vaihdetaan ikkunat. Viime viikolla oli D-rapun vuoro ja pääsiäisen jälkeen aloitetaan minun rappuani, C-rappua.

Nanalla on kuitenkin omat lempipaikkansa Pakkiksella, joten ei hätää. Tosin se on nyt halunnut joka yö ulos pihalle, kun se ei voi nukkua parvekkeella. Tämä on vähän outo kuva, mutta valo, väri ja rauha olivat ihanat, kun Nana taas yhtenä aurinkoisena päivänä lepäsi jalat kaakeliuunia vasten.

Mosse ja Nana nauttivat pihasta, joka on lumivuoresta huolimatta jo keväinen. Tänään lumivuori on jo lähes sulanut.

Sinivuokot ovat nyt avanneet lisää kukkia. Tuossa ylläolevassa kuvassa ne ovat Mossen hännänpään vasemmalla puolella.

Mosse oli syönyt luutaan yhtenä iltana niin antaumuksella, että kirsun päältä oli kuoriutunut vähän nahkaa. "Lurps!"

Mosse vartioi valppaana Nanan juomahetkeä.

Tutiaa-aa. Nana ottaa nokoset ulkona.

Mosse, komea poikamme.

Hain Minessan meille lankalauantaina yllättäin (sain siis pyynnön yllättäin) aamulla seitsemältä. Hän teki tosi pitkän aamupäiväkävelyn Mossen, Nanan, mummun (siis äitini) ja papan kanssa. Iltapäivällä mummu, papa ja Minessa olivat retkellä lintutornilla. Minessa jäi meille yöksi.

Iltapäivällä kävin apteekissa ja samalla Nanan kanssa Mustissa & Mirrissä, jossa vietettiin koiran päivää. Nana sai testata älypeliä ja leikki sillä mielellään. 

 

Eilen, siis pääsiäispäivän iltana, Nana ja minä kävimme Ilonaa ja koiria tervehtimässä. Oli oikein mukavaa! Kuvassa ovat Miisa ja Nana sekä osa Ilonan pääsiäiskoristeluista.

Olen sairaslomalla selkäni takia tai oikeastaan sen vuoksi, kun hermosärky on niin kova. Saan hermokipulääkettä ja tulevana perjantaina kuulen lääkäriltä tutkimustuloksia. Hetkittäin menee hyvin, mutta parasta on, kun saan maata. Silloin olen aika kivuton. Toisaalta sanotaan, että "liike on lääke". Kokeilin sitä tänään, kun olin pitkästä aikaa mukana aamukävelyllä Bolidenissä. Oli aivan ihanaa.

Jatkoimme matkaamme Harrbådaan asti. Nana jää aina odottamaan minua, jos pysähdyn. Useimmiten se kyllä kulkee perässäni.

Mosse ja taustalla olevat nykyajan tuulimyllyt, joita ei noista kaisloista juuri erota.

Kaunista!

Hyvää pääsiäisviikon jatkoa kaikille teille, jotka kävitte lukemassa kuulumisiamme!