Tiistaina Nana ja Mosse olivat isäni kanssa Bolidenillä yllätystreffanneet Mandyn, Hannan ja Samin kanssa. Kyllä oli ollut koirilla mukavaa! Nana keskittyi tietysti ottamaan vastaan rapsutuksia, mutta Mosse ja Mandy olivat kirmanneet ja telmineet niin, että hiekka pöllysi. Mosse oli taas jutellut Mandylle omaa "mun on ollut sua tosi ikävä"-ääntelyään. :) 

Sunnuntaina otin Nanasta pari kuvaa ollessamme kahdestaan sunnuntaikävelyllä "Nanan polulla". Kaikki kylpi aurinkoisessa pehmeässä syksyisessä värityksessä ja valossa. Nanaa ihan hymyilytti. Nana on kyllä tosi kaunis ja suloinen leovanhus!

Nana on pääsääntöisesti jaksanut liikkua mukavasti. Välillä se kääntyy takaisin autolle vievälle polulle aiemmin kuin olen ajatellut, mutta silloin teemme sitten vain minilenkin. Tänään, kun lähdin koulutukseen Ilmajoelle jo aamuvarhaisella, Nana oli niin väsyksissä, ettei se jaksanut hypätä autoon. Aikansa mietittyään se laittoi etutassut autoon ja minä nostin takapään. Pieni kulta! Takajaloissa on jäykkyyttä ja välillä etujaloissakin. Ontumista ei nyt kuitenkaan ole ollut. Ruokakin maistuu oikein hyvin. Unikin maittaa, tietysti jopa enemmän kuin ennen. Öisin Nana ei ole vähään aikaan pyytänyt pisulle. Ostin uuden KOIRAT-lehden, josta Eila vihjaisi leofoorumissa. Siinä on paljon juttua vanhenevasta koirasta. Nyt pitäisi vain ehtiä lukea sitä. Siinä näkyi olevan myös kuvitetut hierontaohjeet.

Olen jo jonkin aikaa nähnyt joka paikassa sydämiä. Lukijat muistavat ehkä sydänjäkälän ja sydänlehden. Nyt löydän lähes jokaisella kävelyllä sydänkiviä. Välillä poimin jonkun niistä muistoksi mukaani. Jopa löytämäni lasinsirpale oli kuin sydän. Tuo pieni kivi, jossa sydän ei ole ihan ehjä, löytyi jo vuosi sitten. Löysin sen, kun lähdin Kokkolaan töihin ja Nana jäi vielä muutamaksi päiväksi mökille. Pidin kiveä kädessäni ajellessani Kokkolaan, samalla itkien ikävääni... osa sydämestäni oli jäänyt Nanan kanssa mökille. Tuo pieni kivi, jossa sydän muodostuu eri väristä kuin taustakivi on myös hieno.

Olen koulumme Unicef-vastaava. Kun laskin Unicef-kävelystä tulleita rahoja, hämmästyin, kun huomasin yhden rahan kääntöpuolella olevan sydämen. Tai eihän minun oikeastaan olisi pitänyt hämmästyä. ;) En kuitenkaan ollut ennen nähnyt 2 € kolikossa sellaista kuvaa. Sydämiä voi siis todellakin kohdata missä vain. :) Tämä seuraavan kuvan kivi on aika iso ja se on maassa kiinni, joten en kaivanut sitä esille. Tässä se on siis kuvattuna ihan luonnontilassa.

Huomenna on koirien huoltopäivä. Korvat katsastetaan, kynnet leikataan, samoin tassukarvat ja turkkeja harjataan mahdollisimman perusteellisesti.

Hyvää huomenna alkavaa viikonloppua kaikille lukijoillemme ja kiitos jokaiselle, joka on jättänyt kommentteja ja terveisiä! Ne ilahduttavat aina. :)